Mietteitä

Kalaporrasrintamalla kuuluu sekä hyvää, että huonoa. Helsingissä museovirasto ja kaupunginjohtaja Jussi Pajunen pyrkii panemaan rattaita padon purulle Vanhankaupunginkoskella. Vapaa Vanhankaupunginkoski ei ole siis kaikkien etu. Erikoisinta asiassa on se, ettei padon rakentamiseen ole koskaan aikoinaan annettu lupaa. Lupa annettiin vain yhdelle myllynkivelle. Ruma muuri on siis tärkeämpää, kuin vapaa uljas koski, jonka rannalle koko Helsinki on perustettu. Onneksi Berllinin muuria ei rakennettu aikoinaan Suomeen, sillä meillä olisi varmasti se vieläkin pystyssä. Meillä museoviraston työntekijät olisivat muurin seinässä ketjuilla kiinni. Miten monta noukusukalaa pitää Vanhakaupunginkosken padon seinään loukkaantua? Paikalla voi käydä syksyllä katsomassa miten taimenet yrittävät paikalla nousta ylöspäin, samalla vaurioituen. Se on todella surullista katsottavaa.

Kemijoella ei uutta kalaporrasta ole mennyt ylöspäin montakaan lohta kesänaikana. Portaissa ei taida olla vieläkään kunnolla vettä. Sen sijaan padon edusta on kuhissut lohta ja taimenta. Niinnpä nuotalla on nostettu lähes tuhat lohta ja siirretty tankkiautolla jokea ylöspäin. Olisihan siinä se kalaporraskin.

Oulun kalaportaissa on tänä kesänä ollut paremmin menijöitä ylöspäin. Vähän ahdastahan kaloilla kapeassa rännissä on, mutta parempi sekin kuin ei mitään.

Sokeri pohjalla. Hallitus on budjetissa varannut rahaa paremmiin, kuin vuosiin. Odotettavissa siis on, että ainakin joku kalaporras projekti saa tuulta alleen. Sehän saa aina hymyn urheilukalastajan huulille.

Kuva: Taulu vapaasta Mustionjoesta. Magnus von Wright 1864, Vesiputous Mustio. Amos Andersonin taidemuseo.