Muovia ja muuta jätettä on yhä enemmän luonnossa.  Tuntuu, että monet ihmiset eivät välitä omasta lähiympäristöstään. Puhutaan ilmastomuutoksesta, muttei välitetä yhtään siitä, miltä omat teot näyttävät.

Myös monet suuret kaupungit ovat laiminlyöneet muoviroskien keräämisen ja muovia on yhä enemmän luonnossa. Tuntuu, ettei kukaan päättäjistä oikein piittaa asiasta Helsingissäkään.

Muovia on kaikkialla ilmassa, vedessä ja sitä tulee jopa sadeveden mukana. Ihminen saa mikromuovia ruuasta ja juomasta. Iltalehti kertoi, että ensimmäistä kertaa mikromuovia on löytynyt syntymättömien vauvojen istukoista. Mikromuovi voi sisältää kemikaaleja, jotka aiheuttavat vahinkoa vauvojen immuunijärjestelmän kehitykselle. Tutkimus on julkaistu Environment International tiedejulkaisussa.

 Muovi ympäröi ihmiskuntaa ja sen määrä kasvaa koko ajan. Maailman merissä on muoviroskaa 150 miljoonaa tonnia ja sen määrä voi kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä. Muovi muuttuu merissä ajan kanssa mikromuoviksi, joka siirtyy äyriäisten, simpukoiden, kalojen kautta takaisin ihmisiin. Se, miten paljon ihmiseen palaava mikromuovi vaikuttaa ihmisten suolistosairauksiin ja syöpiin, on vielä tutkimuksen alla. Merivirtaukset levittävät muovia ympäri maapalloa ja meriin muodostuu myös staattisia suuria muovipyörteitä, jotka lähestyvät myös pohjoismaiden rannikkoa.

Muovin käyttö näkyy jokapäiväisessä elämässämme. Muovipakkauksia on kaduilla, puistoissa ja metsissä jatkuvasti enemmän ja enemmän. Koko ajan kasvava pikaruokakulttuuri näkyy kasvavana muovimääränä. Uutena ilmiönä voidaan pitää sitä, että ihmiset jättävät muovipakkauksia bussien, junien ja metron penkeille, josta ne kierivät kulkuneuvojen lattioille. Luonnossa muoviroska siirtyy pienten purojen ja jokien kautta mereen. Nykyisin merilintuja, nisäkkäitä ja valaita kuolee jatkuvasti muoviroskan aiheuttamiin suolitukoksiin. Muoviset pullonkorkit ja tupakantumpit ovat monelle eläimelle kohtalokkaita. Myös sangalliset muovikassit aiheuttavat runsaasti eläinkuolemia. Kaduille hylätyt muovipussit siirtyvät tuulien mukana uusiin paikkoihin, kuten ruusupensaiden väliin, jossa ne ovat ansoja linnuille ja jäniksille vuosien ajan.

Onko ilmastomuutoksesta puhuvalle ihmiselle liian suuri vaiva viedä muoviroskat roskiksiin? Yhden muovipullon maatuminen kestää luonnossa 450 vuotta ja yhden muovivaipan maatuminen 50 vuotta kauemmin. Tarvitseeko ihmisen kuluttaa joka päivä lukematon määrä muovisia kahvimukeja? Eikö ihmiskunta pääse koskaan muovista eroon ja valtaako muovi maapallon lopullisesti ihmiseltä?

Lisää ajankohtaista asiaa