Tukholmassa

Vietimme Jaanan kanssa lauantaita Tukholmassa. Taksin saaminen oli helppoa, mutta vaikeampaa oli päästä perillä. Taksikuskilla oli vaikeuksia lähteä haluttuun paikkaan, vaikka meillä oli lehdessä oleva museon osoite ja kartta. Minua nauratti myös menneellä viikolla lukemani artikkeli, miten

taksikuskit eivät Helsingissä löydä Hakaniementorille. Sama tilanne näytti olevan siis Tukholmassa.

Kaikista hauskinta oli se, että taksikuski vei väärän museon pihalle. Minä yritin selittää, ettei tämä ole "Moderna museet" vaan kansallismuseo. Ilman meidän apuamme taksikuski ei olisi löytänyt perille. Seuraava taksikuski ei tiennyt mikä oli Nordiska Kompaniet. Siinä vaiheessa en tiennyt itkeäkö vai nauraa. Onko meilläkin tulevaisuus tällainen? Ei tarvitse käydä teatterissa, vaan siihen riittää yksi taksimatka. Koskaan ei tiedä mikä esitys olisi menossa.

"Moderna Museet" oli kaiken vaivan arvoinen. Vahva perusnäyttely ja erinomaiset vaihtuvat näyttelyt. Aamulla ihmettelin ihmisten vähyyttä, mutta pois lähtiessämme ihmettelimme ihmisten halukkuutta seistä pitkässä jonossa. Taas kerran piti paikkansa, että aikainen lintu madon löytää.

Näyttelyssä oli upeita töitä ja kaikkea sitä, mitä halusin nähdä tässä museossa. Kokoelmat oli rakennettu hyvällä maulla ja asiantuntemuksella. Koska olimme Tukholmassa, niin kuviakin sai ottaa. Suomessa ollaan suurimmassa osassa suuria museoita pahasti jälkijunassa. Museoissa luullaan vielä, että museot ovat kirkosta seuraavia. Valitettavasti asiakkaita pitää tänä päivänä osata palvella. Siitähän ei Suomessa paljon ole välitetty. Tosin eihän Suomessa ole annettu museoille edes paljon toimintaedellytyksiä.

Kuva: Vuohi - Robert Rauchenberg 1925-2008