13. syys, 2017

Kesä

On se vaan kummallista. Kesä vain yhä kutittelee mielen sopukoita. Linnut, meri, joki, kalat ja valo. Onhan se syksykin hienoa aikaa, mutta kesässä on vaan se paras tunnelma. Oudot sivutiet, lintallaan olevat ladot, lintujen kirkuna, tyyni järvenpinta ja jäätelökioskit.  Nyt en mainitse sitä yhtä asiaa, mutta tiedättehän kuitenkin mitä saatan tarkoittaa. Onneksi tuli otettua kuvia paljon, joten niitä voi kelailla eessun taas. Äsken justiin poimin yli 500 kuvaa viime kesästä yhteen tulevaan kirjaan. Kyllä siinä monta muistoa palautuu mieleen, vaikka ne tapahtuivatkin äskettäin. Haluaisi hypätä uudestaan vanhaan tariaan mukaan.Sen tunteen haluaisi vain jatkuvan edelleen. On tää pohjola vaa huikea paikka kaikkine kallioineen ja vesistöineen. On ollut onni syntyä täällä. Luonnonlapsi ei kasva, eikä opi koskaan aikuiseksi.