17. elo, 2017

Kansallismuseossa

Koska minulla oli vielä aikaa bussin lähtöön, niin kävin Kansallismuseossa. Lippuluukulla oli jono, joten menin toiselle kassalle. Sattumalta huomasin "Arktisen henki" näytelyn. Todella upeita esineitä oli tungettu museo peränurkkaan. Jotenkin esineet oli muutenkin ahdettu vitriineihin huonosti, eikä valojakaan oikein oltu onnistuu virittämään parhaalla mahdollisella tavalla. Katselin näyttelytekstejä ja pajon väkeä oli ollut näyttelyä rakentamassa. Esineissä ei ollut mitään vikaa ja näyttelyssä oli monta hyvää esinettä Gröönlannista. Jotenkin Kansallismuseon museomyymäläkin on sekava, jos otan vaikkapa vertailukohdaksi Köpenhaminan vastaavan museoon. En tiedä miksi esihistoriallinen näyttely ei ole ollut paikoillaan pitkään aikaan. Eikö se pitäisi olla juuri museon perusosaamista juhlavuonna. "Julkinen ja kätketty Suomi"näyttely oli jo huomattavasti paremmin esillä. Puolueettomassa historian esittelyssä sekään ei liene onnistunut mielestäni parhaalla mahdollisella tavalla. Virkistävää on kuitenkin nykyinen ihmismäärä museoissa. Museoiden ei ole tarvinnut juoda Red Bullia, vaan Museokortti on antanut museoille uudet suuremmat siivet. 

Museon jälkeen kävelin Rautatietorille, josta lähdin Huutokauppa-Helanderille. Tällä kertaa en ostanut mitää itselleni, vaan suoritin toimeksiannon. Kaikkea en saanut, mutta jotain pientä. Laatikoissa olisi ollut todella paljon empatiaa aiheuttavia esineitä. Pitäisi vaan jaksaa penkoa ja etsi mielenkiintoisia esineitä takalla sihdillä. Kyllähän noissa Helanderin laatikoissa on Suomen historia pienoiskoossa. Kunhan saan omat projektit alta pois, niin sen jälkeen keskityn syvällisemmin huutokauppoihin.