Linnan juhlat

Olipa aika pirteät linnan juhlat. Hienosti entisöity linna kiilsi uutuuttaan. Hieno oli myös tuttuun tapaan Jenni Haukion asu. Huikea. Myös muilla oli tänä vuonna persoonallisia asuja ja kankaita. Tämnä vuonna oli monta asua minun makuun. No olihan siellä muutama mahalaskukin ja yksi helman päälle astuminen. Pelkäsin, että koko puku repeää. Tosin pitkän laahuksen tuominen juhlaan on aina riskipisnes. Mukana oli myös muutamia kansallispukuja naisilla ja miehillä. Hyvä hyvä.

Hienoa oli sotaveteraanien ja lottien arvostaminen. Lauluakin kuultiin. Se oli oikeaa arvostusta. Sen sijaan arvostuksen puutteesta voi arvostella niitä syyrlähetystöjen mörrimöykkyjä, jotka eivät kätelleet Jenni Haukiota. Siinä ei voi oikein puhua naisten arvostamisesta ja vielä diblomaatteja.

Huonoa oli se, että monet naiset niiasivat. Naisten ei kuulu niiata linnassa. Etikettimoka. No sattuuhan sitä.

Haastattelut olivat tänä vuonna onnistuneimpia ja rennompia. Aina ei tarvitse olla niin jäykkää. Juhlat tuovat myös paljon työtä suomalaisille pukusuunnittelijoille. Ja olihan siellä ainakin yhdet käsintehdyt kengätkin. Eli odotamme kotikatsomoissa jo innolla ensi vuotta.

Kuva; Solarbotics.