Urheilumuseo

Uhmasin tänään räntäsadetta ja tuiskua ja kävin "Urheilumuseossa" stadionilla. Suurimmat tunteen palot kävin jo tiskillä. Minulle kerrottiin kassalla, että voisin osallistua kohta alkavaan tanssiin. Onneksi olin järkevä ja kieltäydyin kohteliaasti kunniasta. Siten pelastin itseni, yleisön ja edustamani sukupuolen. Olisi se ollut erikoinen näky, jos olisin heiluttanut lannettani Teemu Selänteen ja Jari Kurrin pelipaitojen edessä. Kerran kuulutettiin zumpan tahdissa, että mukana on onneksi yksi herrasmieskin. Pelästyin heti, etteivät ne puhu minusta. Katsoin peloissani alakertaan. Onneksi he eivät puhuneet minusta, eipä tietenkään. Jollain miehellä oli heikko hetki ja hän osallistui alakerrassa tanssiin naisryhmän kanssa. Ei olisi Jaana uskonut, jos olisin kertonut itse tanssineeni "Urheilumuseossa".

Itse museossa oli esillä ikimuistoisisa hetkiä suomalaisten urheilunhistoriasta. Tietysti kehuin kaverini omistamia aitoja olympialippuja.