Keräilyvuosi 2014

Minkälainen oli keräilyvuosi 2014? Itselle se oli kaksitahoinen. Keräilyllisesti se ei ehkä ollut aivan niin hyvä kuin edelliset. Sain mielestäni hankittua vuoden aikana kaksi huippuesinettä. Hyviä oli kuitenkin paljon. Sen sijaan keräilyä opin ymmärtämään paremmin kuin koskaan ennen. Saan siitä kiittää tulevaa keräilykirjaani. Olen oppinut miten kova juttu keräily on. Se on minulle elämäntapa. Paljon parempaa viihdettä kuin televisiosarjat ja ravintolakäynnit. Koko ajan oppii lisää asioita ja unohtaa jotkut asiat. Keräilyä tulen opiskelemaan loppuikäni. Siinä ei varmasti tule koskaan valmiiksi.

Tänä vuonna olen löytänyt uusia keräilyalueita pääkeräilyalueeni rinnalle. Tulitikkuetiketit, hotellietiketit, ephemera, lelut, pienpainatteet ja monet muut ovat huikeita juttuja. Olen tavannut uskomattomia keräilijöitä. Yksi tärkeä keräilijän mittari on se, että osaa arvostaa myös muiden keräämiä kokoelmia. Kaikkien ei tarvitse kerätä samaa. Muutkin osaavat. 

Huutokaupat, museot, keräilytapahtumat, siellä minä viihdyn. Keräilijän kuolemansynti on omissa nurkissa pyöriminen. Pitää olla sosiaalinen ja aktiivinen, niin se tuo tulosta. Uusia näkökantoja, uusia idoita, uusia ulottuvuuksia kokoelmaan. Pitää tutkia huutokauppaluetteloita ja käydä museoissa. Keräily on tunne, että olisi pienessä nousuhumalassa koko ajan, ilman alkoholia.

Ensi vuodesta odotan huikeaa keräilyvuotta. Jokainen päivä voi olla hyvä keräilypäivä. Aina ei tarvitse hankkia tavaraa. Voi vain hankkia uutta tieoa. Nykyaika on keräilijän unelma. Se voi myös passivoida keräilijää, kun kaikki on liian helppoa. Ei, pitää olla aktiivinen ja nauttia matkasta maapallon ympäri yhdessä päivässä. Kaikille menestyksellistä keräilyvuotta 2015. Me löydämme sen.