Vanhoja valokuvia

Muutamaa päivää sitten tapasin vanhan kaverini pitkästä aikaa. Kaikki alkoi melkein samasta kohdasta, kun viimeksi tapasimme. Muistelimme menneitä ja pohdimme tulevaa. Jossain vaiheessa aloimme kaivamaan vanhoja valokuvia. Oli niin hauskaa, että meinasin pissata housuun. Pitää osata nauraa myös itselle ja kyllä minä nauroinkin. Tässäkin kuvassa istun, kuin körttiläinen. Kuvat on sinänsä pahoja, ettei niissä ole paljoa selittelemistä. Ne kertovat niin paljon nopeasti ja varmasti. Ne pelaavat paremmin, kuin muisti. Sen takia vanhoista valokuvista pitää huolehtia. Kaikki eivät ole aina mieluisia, mutta mitä siitä. Ne ovat kuitenkin parasta ajankuvaa ja muistojen kuvakirjoja. Niiden avulla totuus ei pääse unohtumaan. Meille iski oikea kuvakuume. Aloimme etsiä vanhoja valokuvia nuoruusvuosilta. Niiden kanssa aika pysähtyy.