"Porsaita äidin oomme kaikki"

Vietin mielenkiintoisen viikonlopun ahvenen kalastuksen tiimoilla Porttipahkalla. Liikkeellä oli pulleita ahvenia, oikeita porsaita. Olin Rainen ja Harryn kanssa samassa veneessä. Tätä ahvenen kalastusta oli odotettu pidemmän aikaa. Eikä viikonloppu pettänyt. Kaikkiaan 14 ahventa yli 800 g.

Viisi yli kilon ja suurin 1890 g. Päälle 500g ahvenia oli valtava joukko. Oli se suurin varsinainen porsas. Ilmatkin suosivat, joten mikäs oli olla järvellä. Huuh, huuh, mikä reissu. Ahven, olet minun ykköskalani, olet sekoittanut mieleni, aiheuttanut minulle kestävän levottomuuden ja riippuvuuden. Kaikki alkoi joskus kauan sitten Ahvenanmaalla Getassa. Jatkui Uudenmaan järvillä. Vielä on kuitenkin paljon opittavaa. Ennätyksiä pitää rikkoa vielä onkimalla, perhoilla, teikkikoukuilla,  vetouistelemalla ja heittokalastamalla.

Majoituskin oli korkeatasoinen hirsimökki. Siellä oli mukava rentoutua ja illalla tehdä ruokaa. Ympäristö oli mehevää maasto, jonne ruska oli tulossa, kunhan pakkaset vähän avittavat sitä.

Näimme useampia kotkia ja suuria hanhiparvia. Panin merkille, että mukavasti alkoi olla metsässä taas kelohonkaa. Nehän hävisivät Lapin metsistä, kun Saariselkää rakennettiin.

Saariselälle se meinasi kiivaasti lähteä ystäväni Harrykin. Olisi halunnut koluta kuuluisat ruskatanssit. Me muut Harrya toppuuttelimme, kerroimme, että nyt kotkotukset mielestä ja keskitytään olennaiseen. Kyllä se Harry seuraavana päivänä rauhoittui, kun sai Habanero haukivaapuilla niin hyvin kalaa. Ai niin, niistä ei oikein saa puhua, salaista tietoa. Habanero vaappujen lisäksi oli kovin vaappumerkki Loikaksen Lohikas-vaaput. Niillä tuli isoin ahven. Seuraavan kerran Habanero tasoittaa, kun mukana on 20-22 cm pitkä malli. Siitä isot ahvenet tykkää. Niitä minäkin tilasin jo. Molemmat todella kovia suomalaisia vaappumerkkejä. Pienvalmistajista ei saisi kirjoittaa, mutta minä kyllä kirjoitan. Eiköhän ensi kerralla yritetä yli 2 kg ylitystä. On tuo sen verran huima paikka.

Kalastuksen jälkeen majoitun yöksi Esa Pakarisen, Reino Helismaan ja Jorma Ikävalkon jalanjäljillä elokuvasta "Rovaniemen markkinoilla". Hotellina tietysti legendaarinen Pohjanhovi Rovaniemellä.  Kuitenkin paljon on hävinnyt sitten kulta-ajan loiston. Ei ole enää maassamme iloista jätkäkulttuuria, on vaan mollivoittoista impivaaralaista valituskulttuuria.

Kiitos Rainelle ja Harrylle, että sain olla mukana tuolla huikealla reissulla. Jäi mieleen palamaan lepattava liekki, joka odottaa seuraavaa reissua. Tuonne pitää kehoni ja mieleni palata. Ou jee!

Kuvassa Lohikas-vaapun saalista