Kalamaraton

Kalamaratonkin sitten käytiin viime viikonloppuna. Samat joukkueet kärjessä edelleen. Tosin kumpikin voittajajoukkue joutui koville. Jerry Tapion kipparoima Kluuvinlahden kalastajat Villi Lohi

pääsi vauhtiin vasta kilpailun edetessä. Alussa joukkue oli vasta neljäs. Liekö syynä ilmaiset lounaat vai avioituminen? Vai kokeneiden veteraanikalastajien puuttuminen? Luultavasti kaikki yhdessä vaikutti siihen ettei joukkue tehnyt uutta kisaennätystä. Kaikkihan tiedämme, ettei ilmaisia lounaita ole.

Kuitenkin sen verran luotin yökalastuksen Malkinin veljeksiin, että tiesin heidän nousevan yön aikana. Jos joku heidät aikoo siinä pestä, niin heidän täytyy olla suurempi, kuin aurinkojumala

Tamminen. Sen verran samanlaista paatoksellista aurinkojumalmaista proosaa Jerry puhuu selvittäessään kilpailun saloja. Tosin pukeutuminen on enemmänkin väritöntä perussuomalaista insinööritasoa.

Samoin olin aivan varma, että AC Delirium nousee kilpailun aikana. Kalapuikot olivat panneet miehekkäästi vastaan ja hävinneet vasta kalkkiviivoilla. Kompastuskivenä kirjolohi. Tiedän heidän tunteensa, koska minultakin on kerran karannut Helsingin kisan voitto kirjolohen takia.  

Oli hieno seurata kisatuloksia matkalla Norjasta Ruotsiin. Tulospalvelu pelasi hienosti kännykkääni. Oli huomattavasti mukavampaa seurata kilpailua auton penkillä, kuin metsässä puskissa ryömien. Tässä oli mukana inhimillisyyttä. On tuo Kalamaraton sen verran ikävä kisa, jos sen tosissaan ottaa. Kuitenkin pitää vakavissaan miettiä pitäisikö sinne Joensuuhun lähteä? En vieläkään siis ole tullut  järkiini!