29.1.2012

Viikonloppuna on mukava kokata ruokaa. Lueskelimme intialaista keittokirjaa. Hyviä ohjeita, mutta jääkaapissa oli hyvin vähän resepteissä olleita raaka-aineita. Tuskin lähikaupastakaan saisi täydennystä luetteloon. Mikä siis ratkaisuksi? Pienen arpomisen jälkeen lähdimme käymään Hämeentiellä vietnamilaisessa kaupassa. Liike kuhisi väkeä. Myös omassa päässä suhisi, sillä suurin osa oli tuntemattomia raaka-aineita. Vähitellen korin pohja alkoi peittymään ja loput tarvittavat aineet löytyi myyjältä kysymällä.

Jännitys tiivistyi kotona, kun ruoka oli valmis. Resepti oli hyvä, mutta chiliä olisi voinut jättää hiukka vähemmälle tai ainakin pari kylmää lassia olisi pitänyt tehdä kyytipojaksi. Nyt olo oli kuin kiinalaisella lohikäärmeellä. Muuten ruoka oli tosi maittavaa ja innosti kokeilemaan toistekin.

Muuten viikko meni  tiiviisti työn touhussa. Torstaina kävin Tammi-glögeillä ja perjantaina jatkoin kirjoittamista. Nyt pitää jaksaa painaa tulevat viikot täysillä, jotta kevään koittaessa olisi aikaa nauttia vapaudesta ja kalastuksesta vesien äärellä. Onneksi flunssalta on säästytty.

Ensi viikko on sitten viimeinen viikko presidenttikisassa. Toivotan, että ehdokkaiden kesken säilyy sopu viimeiselläkin viikolla! Keskustelupalstoilla keskustelu ei ole ollut kovin sopuisaa. Jäitä hattuun. Kuitenkin elämää on taas vaalien jälkeenkin. Kävimme äänestämässä Jaanan kanssa Isossa Omenassa perjantaina. Kaikki kävi nopeasti ja vaivattomasti. Nyt vaan odotellaan seuraavaa sunnuntaita, jolloin meillä taas taitaa olla kotona perheen oma vaalistudio.